Joskus on aamupäiviä, jolloin koko viisipäinen lauma hautautuu vilttien ja peittojen alle. Aika liikkuu verkkaasti eikä kukaan uskalla liikahtaa vällyjen välistä mihinkään.
Joskus sellaiselle aamupäivälle sattuu syksyisen viileä mutta vielä lempeä kaatosade. Elukat vilkaisevat haukotellen ulos ikkunasta ja kipaisevat äkkiä takaisin kasaan tuhisemaan, hyi joo kauhee ilma, en todellakaan viitsi mennä tonne.
Syksyn tulo on vahvasti läsnä. Jos laittaa pannullisen kahvia keittymään, saattaa hetken päästä herätä raukeana nuuskuttelemaan kodin täyttävää tuoksua. Näin on hyvä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti