Konna ja taianomaiset valjaat

En ole vielä tänä talvena ottanut kameraa ulos ainuttakaan kertaa. Tänään ennakoin ja sain Konnasta kuvia puiston kukkulalta.

Kuten kuvista voi päätellä, vaihdettiin hiljattain pannasta valjaisiin kokeilumielessä ja meidän lenkit ovat muuttuneet kerrassaan harmonisiksi. Vetämistä, joka oli muutenkin huomattavasti vähentynyt, ei ilmaannu enää nimeksikään ja toisten koirien kohtaaminenkin on saanut valjaiden myötä uuden, rauhallisemman ulottuvuuden.

Yritin metsästää samanlaisia valjaita kuin velipojalla Titolla, mutta niitä ei lähieläinkaupoista löytynyt. Nämä olivat ainoat, joissa oli säätövaraa sekä kaulalla että selkäosuudessa.

Ostin pitkän etsimisen jälkeen myös viiden metrin koulutusliinan, joka on juuri sopivan mittainen. Se on käytössä silloin kun ollaan metsässä, joka on lähellä autoteitä tai junarataa tai kuten tänään, aitaamattomalla puistoalueella.

Ruokinnasta

Konnan turkki kiiltää ihan uudella tavalla. Ostin testiin Hill'sin Healthy Development Mini-penturuokaa ja se tuntuu maistuvan hyvin. Mielestäni turkki on ollut hyväkuntoinen aina, mutta nyt se näyttää vielä paremmalta. Karvaakin tuntuu lähtevän, jos mahdollista, vähemmän kuin aikaisemmin.

Nutron pienten rotujen penturuoka, jota saatiin parin kilon kokeiluerä Punaisesta Pallosta, ei ole kokeiluista huolimatta maistunut alkuunkaan. Se on huomattavasti rasvattomamman/öljyttömämmän tuntuinen kädessä kuin Hill'sin tai esimerkiksi Meradogin nappulat, joita Konna on myös saanut.

Toisaalta nirsous tätä ruokaa kohtaan voi johtua puhtaasti siitä, että Nutron nappulat ovat huomattavasti isompia, kuin mitkään muut sen syömät nappulat (ravintoarvoissa ei ole valtavan suuria eroja edellisiin). Toki Nutroakin varmasti oppisi syömään, jos muuta ei anneta, mutta eipä tuo nyt niin kovin vaarallista ole, kun ei nirsoilua minkään muun ruoan kohdalla harrasta.

Jatketaan penturuokailun loppuun nyt joko tuolla Hill'sillä tai Meradogilla. Molempien ravintoarvot näyttäisivät olevan aikalailla samat, Hill'sissä on vaan jonkin verran enemmän rasvaa (19,6 vs. 16,0 prosenttia) ja Meradogissa nimellisesti enemmän proteiinia (29,0 vs. 27,8 prosenttia).

Olen ajatellut siirtyä kasvukauden päätyttyä hitaasti raakaruokintaan tai ainakin kokeilla, miten barffaus meidän arjessa lähtisi käyntiin ja kuinka se Konnalle sopisi. Mitään ehdottomia päätöksiä en ole tekemässä enkä ole fanaattinen barffauksen suhteen, vaan haluan pitää kaikki vaihtoehdot avoinna.

Keravalle on avattu koirien barffaukseen keskittynyt eläinkauppa Hiskin herkku, joten tarvittaessa on asiantuntevat myyjät lähellä.

P.S. Seisontakuvassa Konnan profiili näyttää jotenkin lyhyenlännältä, selkä on siis todellisuudessa pidemmänoloinen.

Valkeaa nenänpäässä?

Konnalla oli eilen illalla vaalea roska nenänpäässä. Yritin sitä paperin avulla pyyhkiä pois vaikka kuinka pitkään. Katsoin nenää lähempää, jolloin paljastui, ettei se mikään roska olekaan vaan pieni valkoinen läikkä, siis jonkinsortin pigmenttimuutos tai -häiriö. Läikkä on paljaalla silmällä huomattavissa, alla lähempää tarkasteltuna (kuvassa läikkä on tummempi kuin luonnossa, on kamera näemmä tallentanut nenään myös jonkin kummallisen raidan, jota ei siis oikeasti ole).

Lukemani mukaan kirsun vaalentuminen on mahdollista etenkin talvisin, mutta ilmeisesti se on yleisempää koirilla, joilla ei ole vahva pigmentti. Tuo vaalentunut kohta on vielä aivan vitivalkoinen, eikä vaaleanpunainen, niin kuin yleensä pigmentin haaletessa.

Jos joku tietää tästä ilmiöstä enemmän, otan tiedon mielelläni vastaan!

Muokattu: lontoonkielellä googlettaessa löytyi juttua termillä "snow nose" (luminenä), jota esiintyy joillakin roduilla talvisin (ilm. kylmän ja auringon vähäisyyden takia). Myös muoviallergia mainittiin. Neuvottiin myös ottamaan yhteyttä eläinlääkäriin, jos vaalentuminen leviää silmäluomille, huuliin tai tassuihin, koska ne voivat olla merkkejä autoimmuunitaudista.

Loppukevennys

(Hehhee. Sen verran taustoitan, että olen kadottanut vuoden aikana mm. silmälasit ja puhelimen erittäin useasti, sekä rikkonut pariin otteeseen puhelimen, sekä puhelimen varapuhelimia. Kaikki elukoihin liittyvä on ja pysyy kuitenkin visusti oikealla paikallaan.)

2012

Erinomaista Uutta Vuotta 2012! Toivottavasti vuosi tuo tullessaan jännittäviä haasteita ja ihania hetkiä rakkaiden karvanaamojen kanssa.

Vuosi vaihtui rauhallisesti, myös Konnan mielestä. Jäimme lopulta kotiin ja vietimme illan muutaman ihmisen seurueella. Konna oli koko illan erittäin rauhallinen ja hyväntuulinen. Kuuden jälkeen käväisimme ensimmäisellä rakettien saattelemalla lenkillä, eikä pauke vaivannut nimeksikään (täällä paukkui ihan jatkuvasti kuudesta aamuyöhön). Yhtä viheltävää ja ylöspäin hitaasti nousevaa perhosrakettia K vähän säikähti, mutta se taisikin olla ainoa, mihin edes reagoi jollakin tapaa.

Illan aikana käytiin myös omalla pihalla ja yhtä nätisti tyyppi jätti huomiotta oudot valo- ja ääni-ilmiöt. Kaikinpuolin siis positiivinen vuoden vaihtuminen!