Kuulumisia talven alkuun

Tovin hiljaiselon jälkeen kerrottakoon, että meillä menee hyvin! Piipahdettiin itsenäisyyspäivän korvilla parin päivän reissulla Vaasassa ja sillä aikaa lumi satoi sekä kotipuolessa että 400 kilometriä ylempänä. Koska ei olla juurikaan oltu porukalla kylässä tällätavalla useampaa päivää, jännitin tapani mukaisesti hiukan ensinnäkin pidempiä automatkoja sekä Konnan tottumista vieraaseen kotiin.

Kaikki meni, kuten aina, paremmin kuin mainiosti ja Konna taas sai laumansa ihmisjäsenet ylpeäksi hyvillä käytöstavoillaan. Eräänkin tuntemattoman vaasalaisen perheen päivä toivottavasti parani hieman, kun näkivät Konnan riemua koirapuistossa - heillä itsellään oli mukana arka chihuahua, joka lopulta "nautti" koirapuistosta nuoren tytön sylistä käsin.

Uusi neulekin valmistui yllättävän pikaisesti ja siitä tuli lähes täydellinen kokonsa puolesta. Silmukkamäärä pysyi samana kuin edellisessä, mutta puikot vaihtuivat puolella koolla pienempiin. Pohdin mielessäni jo uusia kuvioita ja malleja, vaikka lämpökertaa ei ole kovin monesti vielä edes tarvinnut. Harmillista, että lähipiirissä on vaan niitä vähän enemmän karvaisia rotuja, etten voi edes joulu tekosyynä neuloa enempää!

Tiedä sitten, johtuuko lumen ja jään tulosta, Konnan alkavasta murkkuilusta vai liikkuuko naapurustossa normaalia enemmän kiimaisia narttuja, Konna on ruvennut taas vähän kiskomaan itseään eteenpäin lenkeillä. Ei tee sitä jatkuvasti lenkkien alusta loppuun, vaan aina silloin tällöin olosta riippuen. Saatiin tätä varten testiin vedonestovaljaat. Ne eivät varsinaisesti muistuta valjaita - "laite" on Y:n mallinen naruhärpäke. Kaksi narua kiinnitetään lukoilla kaulapantaan ja narut vedetään jalkojen välistä selän päälle niin, että Y:n risteyskohta kiristetään mustalla osalla pysymään paikoillaan hieman lapaluiden alapuolella. Maailman yksinkertaisimman näköinen vehje, joka tekee oikeasti ihmeitä. Ensimmäisellä käyttökerralla vaikutus oli välitön ja jopa sitä seuraava lenkki ilman valjaita oli huomattavasti rennompi sekä koiralla että omistajalla. Näitä olen nyt pari viikkoa käyttänyt epäsäännöllisesti, en edes kerran päivässä, mutta siitä huolimatta lenkeillä on taas entistä helpompaa molemmilla.

Kerrottakoon sen verran, että vietetään talvi ilman ohjattuja treeneja ja käydään keväällä tutustumassa agilityyn jollakin tutustumiskurssilla. Löysin pätevältä vaikuttavan kouluttajan Keravalta, mutta hänellä ei ole sisätiloja käytössään, joten siirretään ohjattu suosiolla aloitus kevääseen. Siihen saakka jatketaan samaan malliin kotitokoiluja ja muuta aktiviteettia, toivottavasti päästään muutamaan otteeseen talven aikana tutustumaan esteisiin eräällä kentällä.

P.S. Konna osaa nyt "hypätä" ja "pompata" - hyppy on eteenpäin suuntautuva vauhdikkaampi hyppy, pomppu on paikallaan, lähes suoraan ylöspäin suuntaava pomppaus. Isäntä sanoi, että Konna osaa nyt ollien.