Ekat ohjatut TOKO-treenit ja kuvia Luopioisista

Jee, seisomakuva!

Keskiviikkona oltiin ensimmäistä kertaa toko-treeneissä, joista viime viikolla mainitsin. Kyseessä on siis möllitoko-kurssi, jossa treenataan koirakosta riippuen ALO- tai AVO-luokan liikkeitä. Tänään käytiin läpi seuraamista, paikallaanmakuuta ja luoksepäästävyyttä sekä lopussa saatiin neuvoja vielä liikkeestä paikallaanmakuuseen.

Konnan ja Framin bravuuri, vetoleikit.

No, meidän tuurille tyypillisesti kurssin muut koirakot ovat treenanneet näitä juttuja kisat mielessä, kun me ollaan siellä tekemässä yhdessä ja pitämässä hauskaa. Ollaan vähän niinkuin erityisoppilaita näihin muihin verrattuna - siinä missä Konna pysyy paikallaanmakuussa ehkä max. 15 sekuntia, kääpiösnautseri ja saksanpaimenkoira vetivät täydelliset voittaja-luokan paikallaanmakuut.. Eikä siinä mitään, Konnasta ja meikäläisestä on myös niille hyvää häiriötreeniä, hehhe. Koska meillä on useamman koiran häiriöt jääneet kaikin puolin aika minimiin, aion ottaa kurssista kaiken mahdollisen ilon ja hyödyn irti. Pienten alkukankeuksien jälkeen meillä oli tosi kivaa ja Konnakin tajusi jutun juonen ja oli lopun aikaa treeneistä taitava!

Herra päätti tiputtautua järveen leikin lomassa ja oli syvästi loukkaantunut, että joutui veteen tahtomattaan. Vaikka tätä ennen se juoksi pää kolmantena jalkana järvessä sekä frisbeen että kepin perässä.

Treenattiin ALO-luokan neljää ensimmäistä liikettä ja ohjaaja vinkkasi liikkeestä maahanmenoon muutaman kikan, joita treenata ensi kertaa varten. Paikallaanmakuuta joudutaan treenaamaan todennäköisesti hyvin pitkään. Hypin riemusta siinä vaiheessa, kun tuo suostuu olemaan kaksi minuuttia täysin aloillaan!

Perjantaina lähdettiin ajamaan Luopioisiin, jossa vietettiin ihana mökkiviikonloppu (viime elokuussa oltiin samalla mökillä). Mukana oli Framin lisäksi kaksi bichonia, joista toinen yllä. Tänään kotiin lähdön koittaessa valkoiset koirat eivät olleet enää niin valkoisia kuin lauantai-aamuna, jolloin yo. kuva on otettu.

Koska sunnuntai Luopioisissa oli kovin sateinen ja koirat tietysti olivat koko aamun ja päivän ulkona, automatkamme takaisin Keravalle oli kaikin puolin varsin trooppinen, sekä tuoksultaan että ilmankosteudeltaan.