A-Studio: Stream tänään 21:00

Jos joku ennättäisi nähdä tämän, eikä ole tietoinen, 21:00 alkaa YLE1:llä A-Studio: Stream aiheenaan Sairaan ihana koira. Ennen kaikkea olen äärimmäisen kiinnostunut Suomen Englanninbulldoggiyhdistyksen näkemyksestä aiheeseen (aika moni tietänee tämän?). Ennakoin mielenkiintoista keskustelua!

Päiväretki Rajasaareen

Heidi ennättikin jo omat otoksensa julkaista, tässä versioni tämän päivän retkestä Rajasaareen. Oli kaikin puolin otollinen päivä tällaiselle reissulle, kiitos vielä seurasta Heidit, Hippu ja Tito! Loput kuvat löytyvät täältä.

Konna.

Hippu ja Konna.

Tito.

Hei, 2013!

Josko sitä palaisi taas uinuneen talven jälkeen kuulumisten kera tänne blogin puolelle! Minulle näiden päivitysten tekemisen idea pyörii kuvissa ja kun sellaisia ei talven ankeudessa kovinkaan helposti saa otettua (toim. huom. sitä asettaa itselleen tiettyjä laatukriteereitä, vaikka vähempikin riittäisi), katoaa myös halu kirjoittaa. Kulunut talvi oli jotenkin erityisen raskas (opintojeni todennäköisesti rankin lukuvuosi päättyy pian), mutta se tarkoittaa ainoastaan sitä, että aion ottaa ilon irti tulevasta kesästä. Ehdimme tässä reilu kuukausi takaperin muuttaakin, mikä ei koskaan ole mukavaa.

Meille ei oikeastaan kuulu mitään ihmeempiä, arki rullaa mainiosti ja Konnasta on tullut tasapainoinen nuori koira. Hormonit jylläävät, mutta kukapa kahden vuoden rajapyykin ylittänyt leikkaamaton uros ei silloin tällöin vauhkoisi tyttöjen perään. Omassa arjessa sitä ei ehkä samalla tavalla osaa katsoa ja arvostaa, mutta meillä harvemmin kyläilevät ja Konnaa harvemmin näkevät ihmiset jaksavat muistuttaa, kuinka rauhallinen ja hiljainen se on (myös, että "lähteepä siitä vähän karvaa" mikä ei tällä hetkellä pidä mitenkään päin paikkaansa...).

Lenkkipolut avattiin juosten jokunen viikko sitten ja meininki alkaa olla jo pikkuhiljaa taas rutinoitunut osa viikkoaktiviteetteja. Ensimmäisten lenkkien aikaan pistin Konnan tuttuun tapaan juoksemaan sivulla, mutta se kyllä nauttii huomattavasti enemmän canicrossing-tyylistä, eli kun pääsee vetämään. Ollaan kieltämättä melkoinen näky tuolla maantiellä, kun pikkuinen piski vetää melkein täysiä emäntää perässään.

Joku saattaa muistaa, kuinka olen maininnut Konnan ja A:n siskontytön kohtaamisista? Nykyään nuo kaksi tulevat jo toimeen, kun kohta jo kolmivuotias tyttö ymmärtää syy-seuraussuhteita sekä annettuja sääntöjä. Välillä niitä tietysti rikotaan innostuksissaan, mutta onneksi hän itse tietää kertoa, kun rikkoo sääntöjä ja muistuttelee auliisti muita näistä samoista säännöistä ("Konnaa ei saa vetää hännästä" ja mitä näitä nyt on), lisäksi hän kysyy aina minulta "voinko murista täällä yläkerrassa kun Konna on alakerrassa?"

Joskus on edelleen tilanteita, joissa Konna varoittaa murisemalla, mutta tytön kaaliin on jo pikkuhiljaa mennyt myös se, että jos koira murisee, on se varoitusmerkki ja viimeistään silloin on peräännyttävä (hän lähestyy Konnaa hyvin, hyvin usein ja tällaisissa tilanteissa lapsi perääntyy aina, suurimman osan ajasta Konna antaakin tytön lähestyä ja silittää). Yritän häntä muistuttaa, että nämä samat säännöt pätevät kaikkiin muihinkin koiriin.

Muksut ovat lähipiirissä muutenkin lisääntyneet. Konna on kaikkein eniten sinut kummipoikamme kanssa, mikä nyt ei ole mitenkään yllättävää, kun hän on luonamme säännöllisesti vauvasta pitäen ollut. Läpimurto tapahtui jokunen tovi sitten, kun olin yksin kotona ja kummipoika tuli muutamaksi tunniksi hoitoon. Istuin sohvalla poika sylissä ja Konna makasi vieressä, heittäytyi selälleen eikä ollut moksiskaan, kun poika piti pitkän tovin takajalasta kiinni ja rapsutti masua. Nykyään K jopa tavattaessa innostuu samalla tavalla kummipojasta kuin tutuista aikuisista. Märkiä, intohimoisia huomionosoituksia saa osakseen aina myös pian vuoden ikäinen tyttö, joka on hiljaisin tuntemani lapsi (sen takia Konna tämän tytön lähettyvillä jaksaa pitkään ollakin, ken ties). Mainittakoon vielä erikseen, että en ikinä jättäisi koiraa ja lasta samaan tilaan ilman aikuisen valvontaa, oli koira mikä koira hyvänsä ja kuinka luotettava hyvänsä.

Palailen meidän kesäsuunnitelmiin hieman tuonnempana, tulin kertomaan, että elossa ja voimissamme ollaan! Isot kuvat ovat tältä päivältä kun K touhusi puistossa puolivuotiaan beagle-tytön kanssa, siitä kuolat korvassa ja naamalla.

Vasen yläreuna: kevään ensimmäisen lenkin aikaan oli vielä lunta pientareilla. Oikea yläreuna: Pääsiäisenä Himoksella lunta oli vähän enemmän, kuvassa Konna ja A.
Vasen alareuna: muuttopäivän iltana väsytti sekä emäntää että koiraa. Oikea alareuna: Joskus muulloinkin nukuttiin kasassa.