Sipoon koirametsä

Tänään piipahdin Konnan kanssa Sipoon koirametsässä. Alue on upea, lähellä Sipoonrantaa, ja ilmeisesti tarpeeksi laaja imaistakseen sisuksiinsa kymmeniä koirakkoja (autojen paljoudesta huolimatta törmättiin vain yhteen koiraan). Kalliota ja jyrkkiä polkuja riittää, joten tiesin lenkin päätteeksi itsekin urheilleeni.

(Koirametsään käännytään suurinpiirtein Puroniityntie 60:n kohdalta. Jätin auton suosiolla tuohon Puroniityntien varteen, sillä metsään merkitty pysäköintialue oli a) täynnä autoja, b) niin mutainen, että ehdin jo itsekin jäädä kertaalleen jumiin ennen kuin ehdin edes ajatella pysäköimistä.)

Koirapuistossa

Käytiin tänään treffaamassa lapsuudenystävääni koirineen koirapuistossa Järvenpäässä ja pitkästä aikaa nappasin myös kameran matkaan. Ystävälläni on nelikuukautinen rottweilerin pentu Rambo ja vuoden ikäinen husky-tyttö Nipsu!

Uusi vuosi, sekä muutama sana vuoden 2014 tavoitteista

Vuoden 2014 ensimmäinen valokuva: kesken uniensa herätetty karvakorva.

Tämä vuoden vaihtuminen olikin vasta Konnan toinen kaupungissa vietetty, sillä isäntä ja se karkasivat viime vuonna maaseudun rauhaan sillä välin, kun minä ahkeroin töissä vielä vuoden viimeisen päivän. Ensimmäisen uutena vuonna 2011-12 muistelen Konnan suhtautuneen raketteihin kerrassaan leppoisasti, eikä tämä vuosi ollut poikkeus.

Vastaanotimme uuden vuoden siis kaikin puolin rauhallisissa merkeissä. Kävin hieman ennen kuutta heittelemässä Konnalle frisbeetä koirapuistossa ja kuuntelemassa ensimmäisiä paukahduksia, joista tyyppi ei ollut moksiskaan. Kuuden jälkeen kotona vahti muutamaa ensimmäistä paukkuääntä tuhisemalla, mutta tajusi pian vahtimisen turhaksi ja oli normaali, vieraita tempuillaan ja pallonhakutaidoillaan viihdyttävä itsensä. Löysi myös tiensä yhden meillä vähemmän käyneen vieraan sydämeen yrittäen jatkuvasti nuolla tämän kasvot ja kädet puhtaaksi.

Kävin Konnan kanssa vielä ennen vuoden vaihtumista autoilemassa veljeni luona ja vietettiin hetkiä ulkona paukkeessa, joka sekin meni Konnalta tyystin ohi. Kovimman paukkeen aikana puoliltaöin siirryimme itse seurueemme kanssa ulos Konnan jäädessä sisälle. Jätimme olohuoneeseen musiikin soimaan, keittiöön radion ja makuuhuoneeseen television päälle, ja pikavisiitin jälkeen takaisin tullessamme oli K ehtinyt jo tyytyväisenä asettua nukkumaan makuuhuoneeseen. Hyvin sujunut alku toiveikkaalle uudelle vuodelle!

Hunnikin hyötyi tilaisuudesta ja kävi useaan otteeseen rapsutettavana.

Mitäpä vuotemme 2014 sitten tuo mukanaan? Arkemme ainakin jatkaa rullaamistaan, vaikka pieniä koulu- ja työstressin merkkejä on ihmispäässä. Onneksi työharjoitteluni päättyy maaliskuun lopussa ja opinnäytetyönkin on tarkoitus olla valmis huhtikuun alussa, joten kauaa ei tarvitse kituutella tällä tahdilla. En malta odottaa ensi kesää, joka toivon mukaan sisältää tällä kertaa kohtuullisen kesäloman, lukuisia mökkireissuja, ulkoilua, koiramaisia harrastuksia ja ihania kesäiltoja! Viime kesän mökkireissut omalla mökillä jäivät valitettavan vähäisiksi, vaikka pääsimme muilla mökeillä pariin otteeseen käymäänkin.

Keväälle, tai ylipäätään tulevalle vuodelle olen kuitenkin suunnitellut näyttelytreenejä ja uinuvan tokoinnostuksen herättelemistä, kenties vierailua agilityesteidenkin luona vihdoin ja viimein. Lisäksi olen (myös vihdoin) laittamassa tilausta mittatilauksena tehtävistä vetovaljaista. Itse näyttelyitä en ole ehtinyt sen kummemmin ajatella, voi olla, että vuoden ensimmäisellä puoliskolla vierailtaisiin kehässä kerran.

Näiden lisäksi tavoitteenani on ottaa osaa joko luonnetestiin tai MH-luonnekuvaukseen, tai molempiin jos hyvin käy. Suunnitelmissa on kuvauttaa kyynärät ja toukokuussa koittavan rokotuksen uusinnan yhteydessä tehdä terveystarkistus ja napata EU-passi, ellei tätä ennen ilmene mitään, minkä vuoksi olisi tarpeen lekurissa vierailla.

Toivon tietysti, että Konna pysyisi yhtä terveenä kuin tähänkin asti! Kaikilta vammoilta ja sairauksilta on kyllä vältytty ihan erinomaisen hyvin. Lisäksi toivon, että pääsisin (nyt jo autoilevana ihmisenä) osallistumaan vähän enemmän yhdistyksen touhuihin.
Ei-niin-vakaviin tavoitteisiin lasken myös ensimmäisen rotan tai hiiren pyydystämisen, siihen tarjoaa ainakin kummipoikamme perheen uusi koti Nurmijärvellä oivat puitteet.

Tällaisia ajatuksia Keravalta näin vuoden ensimmäisen päivän kunniaksi. Toivottavasti tuleva vuosi on vähintään yhtä hyvä kuin edellinen. Ihanaa uutta vuotta kaikille!